Vievätkö turvapaikanhakijat automaattisesti kaupungin vuokra-asunnot?

Sisäministeriö arvioi, että Suomeen saapuu tänä vuonna 50 000 turvapaikanhakijaa. "Realistista arviota on vielä vaikea antaa. Joidenkin arvioiden mukaan heistä puolet saa oleskeluluvan. Puolet oleskeluluvan saaneista tulee pääkaupunkiseudulle ja puolet heistä Helsinkiin", Vuori sanoo. ”Tämän karkean laskelman mukaan oleskeluluvan saaneista jäisi Helsinkiin kirjoille yli 6 000 ihmistä. Pääkaupunkiseudun asuntotilanne ei kestä sitä, että niinkin iso osuus siitä ryhmästä [kuin yleensä maahanmuuttajista] tulisi pääkaupunkiseudulle.”

Helsinkiin muutti vuosina 2013–2014 muualta Suomesta noin 3 100 ihmistä.

Turvapaikanhakijat automaattisesti asuntojonon kärkeen?

Valtion asuntorahaston ARA:n lainoittaminen vuokra-asuntojen asukasvalinta perustuu lainsäädäntöön, ja se toteutetaan valtioneuvoston asetuksen linjausten mukaan. Valinnan perusteina ovat hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Tavoitteena on, että asunnot tarjotaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille. Jos hakijalla ei ole asuntoa, tuloja eikä varallisuutta hän menee jonossa kiireellisimpään luokkaan ”Erittäin kiireellinen”.

Käykö nyt sitten niin, että helsinkiläiset pienituloiset jäävät ilman vuokra-asuntoja, koska heillä on edes jonkinlaiset tulot verrattuna turvapaikanhakijoihin? Minusta vaara on ilmeinen. Maahanmuuttajat menevät asunnontarpeessaan vuokra-asuntojen jonojen kärkeen, koska heillä ei ole asuntoa, tuloja eikä omaisuutta. Laatiessaan ARA-järjestelmän kriteerejä valtioneuvosto tuskin on tarkoittanut, että esim. Helsingissä kaupungin myöntämät vuokra-asunnot menevät vuosina 2015-2017 pääasiassa turvapaikanhakijoille ja turvapaikan saaneille.

Syrjintäkielto.

Asukasvalinnassa on otettava huomioon myös Suomen perustuslain (731/1999) edellyttämä yhdenvertaisuus ja oikeus kotipaikan valintaan. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Samoin jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa. Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) kieltää etnisen syrjinnän myös asukasvalinnoissa.

Kunnilla voi olla myös omia kriteereitään ARA-kriteerien lisäksi, Helsingillä, Vantaalla ja Espoolla on yhteiset kriteerit.

Kaksi ehdotusta ja näkökulmaa.

1. Helsinki lisää omiin kriteereihinsä virkkeen: ”Kaupungin vuokra-asunnot on tarkoitettu lähinnä Helsingissä asuville tai sinne työn perässä muuttaville pienituloisille ruokakunnille.” 

Mielestäni tämä virke ei sisällä lakien mainitsemaa syrjintää, eikä se estä asuntojen tarjoamista esim. turvapaikanhakijoille. Siinä vain kirjoitetaan auki asetuksen tarkoitus ja henki siitä, keille asunnot pääasiassa on tarkoitettu.

2.  Valtioneuvosto eli hallitus kirjoittaa ARA-perusteluihin saman virkkeen, mutta yleisemmällä tasolla ilman kaupungin nimeä.

Lopuksi. Vaikka toisin annetaan ymmärtää Helsinki ei myöskään kasva tilastojen perusteella luonnonlain mukaisesti. Kasvuun vaikuttaa kaupungin valtuusto hyväksyessään yleiskaavan ja rakentamisen investoinnit. Mikäli Helsingillä ei ole tarjota asuntoja, muuttajat jäävät kaupungin ulkopuolisiin kuntiin, kuten aikaisemminkin. Kuinka paljon asukkaita ja millaisia asukkaita Helsingin valtuusto haluaa?

Tapaus Hämeentie - vain yhden minuutin tähden.

Helsingin Hämeentietä ehdotetaan joukkoliikennekaduksi. Minusta HS:n artikkeli on taas esimerkki toimittajan ja liikennesuunnittelijan yhteisestä agendasta, jossa kritiikille tai pohdinnalle ei ole sijaa.

Joukkoliikennesuunnittelu Helsingin seudun liikenteestä (HSL) arvioi, että raitiovaunuilla matka-aika Kurvista Hakaniemeen voi lähes puolittua. Laskelmissa on päädytty sihen, että Hämeentien muutos nostaisi siellä kulkevien 6:n ja 7:n raitiolinjojen keskimääräisen nopeuden 14 kilometristä 15 kilometriin tunnissa. 

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston mallinnusten perusteella bussien matka-aika Hakaniemestä Kurviin nopeutuisi keskimäärin runsaalla 60 sekunnilla. Tuusulanväylältä keskustaan suuntaavien bussien matka-aika nopeutuisi yli 80 sekunnilla. 

Kun mukaan lasketaan bussien matka-ajan lyheneminen, taloudellinen hyöty voidaan Rädyn mukaan laskea miljoonissa euroissa vuodessa. 

Erkki: Ratikat kulkisivat siis yhden kilometrin tunnissa lujempaa. Bussit yhden minuutin nopeammin. Tuusulanväylältä saakka bussit vähän yli minuutin nopeammin.

Kysymykset, joita ei artikkelissa esitetä: onko tämä mittava operaatio tarpeen, jos ratikan vauhti nousee kilometrin tunnissa ja bussit kulkevat koko matkan minuutin nopeammin? Onko tutkittu, miten vaikuttaa alueen muiden katujen liikenteeseen? Miten miljoonien eurojen säästöt on laskettu? Miksi artikkeli on niin yksisilmäinen?